Mellunmäestä puuttuu kirjasto. Asia on ajankohtainen juuri nyt, sillä kaupungin päättäjien käsittelyssä on Mellunmäen keskuksen asemakaava. Lisäksi valmistelussa on Laakavuoren korttelitalon uudistus. Kirjastolle tulisi varata tilat joko Mellunmäen keskukseen suunniteltavasta liikerakennuksesta tai Laakavuoren korttelitalosta.
Asiaa on tärkeää edistää jo tässä vaiheessa, sillä tilojen löytyminen jälkikäteen voi olla haastavaa. Kirjaston tilojen on sovelluttava toimintaan. Esimerkiksi kirjaston omatoimiaukiolo vaatii sen, että kirjastotiloista on suora uloskäynti. Omatoimiaukiolo osaltaan turvaisi kirjaston laajat aukioloajat, mikä onkin tärkeä kirjastojen vetovoimaa lisäävä tekijä¹.
Lähikirjasto edistäisi kaupunkiuudistuksen tavoitteita
Mellunmäki on osa Mellunkylän kaupunkiuudistusaluetta. Kaupunkiuudistuksella halutaan ehkäistä segregaatiota ja mahdollistaa turvallinen ja viihtyisä elinympäristö kaikille helsinkiläisille. Yksi kaupunkiuudistuksen tavoitteista on elinvoiman vahvistaminen, mikä edellyttää myös investointien kohdentamista kaupunkiuudistusalueille. Kaupunkiuudistusalueilla kehitetään erityisesti koulu- ja vapaa-ajanpalveluita. Hyvät palvelut lisäävät alueiden houkuttelevuutta ja kiinnostavat tulevia asukkaita sekä vierailijoita².
Lähikirjaston tarvetta lisää myös asukasmäärän vahva kasvu. Mellunmäessä on vireillä useita kaavoitus- ja rakennushankkeita, joiden johdosta asukasmäärä tulee lisääntymään. Mellunpuistoon voi rakentua asumista jopa 2 000 uudelle asukkaalle ja nyt käynnissä oleva Mellunmäen keskuksen asemakaava mahdollistaisi asuntojen rakentamisen lähes 800 asukkaalle. Lisäksi on arvioitu, että yleiskaava mahdollistaa Mellunmäen ja Vesalan alueelle asuntojen kaavoittamisen kokonaisuudessaan yli 5 000 asukkaalle³.
Lähikirjasto edistäisi kirjastopalveluiden saavutettavuutta
Mellunmäestä katsottuna lähimmät kirjastot sijaitsevat Kontulassa ja Vantaalla. Kontulan kirjasto sijaitsee Mellunmäen metroasemalta noin 1,7 kilometrin päässä ja vielä merkittävästi kauempana useimmilta Mellunmäen asuinkaduilta. Helsingin uuden kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on huolehtia lähikirjastojen verkon laajuudesta. Samansuuntaisesti yksi kulttuurin ja vapaa-ajan palveluverkkosuunnittelun painopisteistä on saavutettavuuden parantaminen. Mistään osasta Mellunmäkeä ei ole mahdollista saavuttaa helsinkiläistä lähikirjastoa alle 15 minuutin kävelyllä.
Kaupunki onkin tunnistanut, että Mellunmäki on jo pitkään ollut yksi kirjastopalveluiden katvealue. Saman arviointimuistion mukaan; “Aluekirjastopalvelujen johdon mukaan itäistä aluetta voisi palvella paremmin hyvin saavutettava ja iso Kontulan yksikkö kuin pieni yksikkö Mellunmäessä, koska Kontulan ja Mellunmäen välillä on vain parin minuutin metromatka.” Kyseinen havainto kuvaa teknistä saavutettavuutta hyvin kapeasti tarkasteltuna. Yhdenvertaisuuden huomiointi suunnittelussa edellyttää myös kohderyhmäkohtaista ymmärrystä matka-ajoista ja saavutettavuudesta. Esimerkiksi lapsille ja ikäihmisille liikkuminen ei ole yhtä helppoa. Metromatka edellyttää julkisen liikenteen lippua. Tällöin kirjasto ei olekaan enää maksuttomasti saavutettava palvelu.
Saavutettavuuden tarkastelussa on tunnistettu myös sosiaalinen saavutettavuus. Sosiaalinen saavutettavuus kuvaa palveluiden saavutettavuuden toteutumista käytännössä erilaisille kaupunkilaisille ja eri väestöryhmille. Muun muassa ikä, sukupuoli, kieli, tulo- ja koulutustaso sekä perhetausta vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää palveluja. Mellunmäessä on paljon asukkaita, joiden mahdollisuudet käyttää kauempana olevia palveluja ovat rajalliset.
Edellä kuvattujen pystyvyyden rajoitteiden lisäksi avoimuus, eli halu käyttää palvelua, vähenee välimatkan vuoksi. Kirjaston kyky houkutella uusia käyttäjiä heikkenee, jos kirjastoon täytyy varta vasten matkustaa. Kontulan kirjasto ei siis ole hyvin saavutettava monille Mellunmäen kirjaston potentiaalisille käyttäjäryhmille.
Lähikirjastoa tarvitaan luomaan yhteisöllisyyttä Mellunmäkeen
Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluverkkosuunnittelun painopisteisiin kuuluu myös eriarvoisuuden vähentäminen. Kirjasto toimii alustana moninaisten ihmisten kohtaamiselle ja yhteiselle tekemiselle, mikä vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Mellunmäki on esimerkki alueesta, jolla eri taustoista tulevat ihmiset eivät juurikaan kohtaa.
Mellunmäessä on tarve paikallisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan. Tähän asti tehtävää ovat hoitaneet muutamat järjestöpohjaiset toimijat, mutta toiminnan rahoitus on jatkuvasti uhan alla, eivätkä kaikki väestöryhmät ole edustettuina toiminnassa. Kirjastojen tapahtumia tuotetaan kirjastopalveluiden ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa ja lähikirjastot tekevät yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Tällainen yhteistyö mahdollistaisi Mellunmäessä monipuolisempaa toimintaa, jolla voitaisiin tavoittaa myös uusia kohderyhmiä.
Mellunmäen lähikirjastoon voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Myllypurosta, jossa kirjaston suosio on kasvanut merkittävästi. Myllypuron kirjasto on nykyisin kaupunkilaisten oma olohuone, jossa on muun muassa asiakaskeittiö, lehtiä, nojatuoleja ja lasten puoli. Lisäksi kirjasto järjestää laajalla skaalalla yhteistä tekemistä, kuten vauvatapaamisia, lukupiirejä, leffailtoja, askarteluhetkiä ja digitukea. Ilman kirjastoa tällaista toimintaa ei saada Mellunmäkeen.
Tarvitsemme Mellunmäkeen kaikille avointa tilaa, jonka käyttö ei perustu kuluttamiseen. Tilan tulee yhdistää mellunmäkeläisiä, eli sen tulee sijaita Mellunmäessä, ei Kontulassa tai Vantaalla. Tilan tulee olla avoinna niin päivä- kuin ilta-aikaan, jotta se todella palvelee eri käyttäjäryhmiä. Tilan tulee olla neutraali, jotta se houkuttelee mahdollisimman laajasti käyttäjiä erilaisista taustoista. Tällainen tila on kirjasto.
Lähteet:
1. Helsingin kaupungin tarkastusvirasto: Arviointimuistio. Kirjastojen vetovoimaisuus ja lukemisen edistäminen kirjastoissa, 2023. Arviointimuistio 25.3.2024.
2. Helsingin kaupunki: Kaupunkiuudistuksen kokonaisuus. www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/tietoa-helsingista/pinnalla-juuri-nyt/kaupunkiuudistus/kaupunkiuudistuksen-kokonaisuus
3. Helsingin kaupungin tarkastusvirasto: Kaupunkiuudistuksen eteneminen, 2023. Arviointimuistio 7.3.2024.